pitäs kirjottaa työhakemus. koko ajatuskin uuvuttaa. mistä mä saan energiaa kehua itseäni sujuvalla neutraalilla suomen kielellä, ei, minulla ei ole työkokemusta mutta olen vallan yhteistyökykyinen sekä asiakaspalveluhenkinen ihminen, rakastan subwayta ja patongit ovat kutsumukseni. ei siinä mitään että subway taitaa olla nykyään maailman ketjuttunein pikaruokalapaikka tjsp muistan ainakin lukeneeni jostain, ex-kettutyttö sisälläni huutaa
löysin netistä kuvia berliiniläisestä entisestä neuvostoaikaisesta baarista, jonka sisustus oli kimallusta, sovitusnukkeja, vanhoja levysoittimia, krääsää, hämäriä värivaloja. haluun sinne. haluun keikoille. haluun elää niissä kaupuingeissa oikeasti, en vain kulkea pitkin katuja ja miettiä et joo siistii, berliini.
jyri sanoi että se kasvattaa pitkän parran sillä aikaa kun oon poissa.